Lomalla onnistuin irtautumaan lähes kokonaan ahdistavista ajatuksista ja äidin kuristusotteesta. Toki loppuloma oli pakko pilata menemällä äidin maalle. Ilmeisesti saapumiseni kunniaksi oli koko päivä pitänyt ottaa rohkaisuryyppyä, mikä sitten purkautui illalla rähinäkänninä ja saunassa riekkumiseena. Edes sukulaislasten läsnäolo ei tyynnyttänyt. Loppuajan sitä oltiinkin sitten nöyrää naista, ei viinan siemaustakaan eikä uhon häivää ollut näkyvissä.

Meillä oli oikeastaan ihan mukavaa. Tavallaan oli kuitenkin hyvä, että vastaanotto oli sellainen kuin se oli. Eipä jäänyt turhia illuusioita äidin tervetymisestä.

Oma sappi kiehui kovin. Taidan taas pitää taukoa äidistä.